Jo viisivuotiaana tiesin, miten tämä maailma toimii
Rehellisyys perii ainoastaan poltetun maan
Alle löin kiilaa estämään toivottomuuden tunteen mutavyöryn
Joka aamun kylmä uutispuuro on isku kasvoihin
Tunne siitä, että sytytyslanka palaa, ja itse vain puhallan liekkeihin
Ja joinain päivinä on ilmassa selviä kevään merkkejä
Syksyn lehdet paljastuvat maatuneina, hallitukset kaatuneina
Kolmetoistavuotiaana pelin henki on selvä
Hyeenalauman nauru tekee puremia kipeämpää
Ei kestä kiittää, ei ole tapana anella, haavat on nuoltava piilossa
Ojennettu käsi tarjoaa iskua kasvoihin
Välillä oli toki purtava takaisin tietääkseni, seisoinko vai makasin
Ja joinain aamuina huomaan sen, mitä muut eivät nää
Järvestä on lopultakin lähtenyt jää
Ne ovat selviä kevään merkkejä
Zeige deinen Freunden, dass dir Kevään Merkkejä von Abduktio gefällt:
Kommentare